Espoossa viisi kaupunkikeskusta riittää meille kaikille. Niiden ympärille levittäyvät vehreät asuinalueet ovat kaikki monimuotoisia ja ihmisenkokoisia.
Monimuotoisuus tarkoittaa, että samalta alueelta löytyy eri kokoisia omistus- ja vuokra-asuntoja eri elämänvaiheisiin ja tulotasoihin. Jokainen pääsee kotoa kävellen lähiluontoon. Lapset löytävät kavereita lähikoulusta, harrastuksista ja pihalta.
Kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla voidaan estää alueiden eriarvoistumista. Jokaisen meistä pitää voida tuntea kuuluvansa joukkoon.
***
Espoossa suurimmat päästöt syntyvät korkeasta rakentamisesta. Mitä korkeampaa, sitä enemmän betonia ja terästä tarvitaan espoolaiseen savimaahan. Maanalaisten rakenteiden päästöt voi olla suuremmat kuin maanpäälliset.
Olen valtuustossa puhunut kaupunkipientalojen eli townhouse-talojen puolesta. Niiden korttelitehokkuus on kerrostalojen luokkaa, mutta ne ovat kauniita ja ilmastoystävällisiä. Esimerkiksi Chelsea on Lontoon tiiveimmin rakennettu arvostettu kaupunginosa.
Espoon pitäisi myös julkisissa rakennuksissa vaatia enemmän puuta ja muita vähähiilisiä materiaaleja.
***
Rakentamisen tulisi olla kestävää, käytännöllistä ja kaunista. Nämä periaatteet on unohtuneet tehokkuuden ja tuottavuuden jalkoihin. Mihin katosi kauneuden arvostus?
Yksittäinen kerrostalo voi olla kaunis, mutta kun liian korkeaa rakennetaan liian tiiviisti, lopputulos ei ole esteettinen. Tapiolan puutarhakaupunki houkutteli aikoinaan Espooseen. Uusille asuinalueille tulisi myös luoda erottuva ja vetovoimainen identiteetti.
Kauneutta syntyy myös maisemasuunnittelun avulla. Tein valtuutettu Kajavan kanssa aloitteen latvuspeittävyys-mittarin käyttöön otosta kaupunginosatasolla. Sen avulla voidaan ohjata luonnon osuutta tiiviisti rakennetuilla alueilla.
***
Pienyrittäjät ovat elinvoiman selkäranka. He luovat työpaikkoja, tarjoavat palveluita ja tuovat eloa asuinalueiden kortteli- ja kivijalkaliikkeisiin ja kulttuuritapahtumiin.
Espoossa työttömyys on 10,9 %. Työllisyyspalvelujen siirtyminen kunnan vastuulle mahdollistaa meille uusien konseptien kehittämisen. Houkutellaan yrityksiä ja tuetaan paikallisia yrittäjiä, ja varataan kaavoituksessa tarpeeksi liiketilaa. Ei enää uusia suuria ostoskeskuksia Espooseen.
***
Espoo kasvaa monikulttuuriseksi, joten maahanmuuttajien kotouttamiseen pitää panostaa.
Kielituettu työllistyminen vahvistaa suomen- tai ruotsinkieltä. Työyhteisöt on tärkeitä ja tuovat merkityksellisyyttä. Ruotsinkielisissä kouluissa on maahanmuuttajia alle 3 %. Kotoutumisen prosesseissa pitää aktiivisemmin tarjota mahdollisuuksia myös ruotsin kieleen. Lapset oppivat kyllä suomenkin kavereiden kautta.
Yhteisöllisyys luo pitovoimaa.
***
Yhteisöllisyys luo turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Pitää löytää uusia tapoja osallistaa ja tuoda yhteen eri ikäisiä asukkaita kirjastoissa, puistoissa ja kaupunkikeskuksissa.
Yhteisöllisyys auttaa ulkomaalaisia kotoutumaan tänne. Maahanmuuttajien lapset pitää saada varhaiskasvatukseen, jotta he oppivat kielen ja saavat ystäviä. Pelko oman uskonnon tai äidinkielen hiipumisesta pitää poistaa.
***
Jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada harrastaa, innostua omasta jutusta ja löytää kavereita. Liikuntaharrastuksen lopettaminen murrosiässä on Suomessa poikkeuksellisen suurta. Meidän tulisi kehittää uusia tapoja tukea nuoria urheilijoita. Yhteistyö eri tahojen kanssa on avainasemassa.
Lahjakkaiden urheilijoiden unelmien tavoittelua tulee tukea. Urheilukin voi tarjota urapolkuja. Espoossa pitää olla vielä paremmat mahdollisuudet yhdistää toisen asteen koulutus ja urheilu siten, että kuormitus pysyy tasapainossa ja koulu tukee urheilutavoitteissa.
***
Vanhempien tukeminen usein unohdetaan. Kun nuoren koulunkäynnin tai mielenterveyden haasteet kasvavat liian suuriksi tai päihteiden käyttö paljastuu, pitää apua löytää helposti ja nopeasti. Tiedän kuinka yksin vanhemmat jäävät. Nuoren oireilu voi sairastuttaa koko perheen.
Vanhemmat tarvitsevat myös ennaltaehkäisevää tietoa ja enemmän tukea murrosikäisten kasvatukseen ja ongelmiin. Pitäisi palauttaa vanhempien ja koulun yhteys, tarjota vanhemmille paremmin neuvontaa ja vertaistukea.
***
Nuoruus on ikäkausi, joka voi näyttäytyä hyvin eri tavoin kullekin. Elämän suuntaa haetaan joskus pidempään, talous tai ulkoiset paineet saattaa ahdistaa. Kunnan tehtävänä on ennaltaehkäistä etenkin mielenterveyden haasteita.
Suomen Punaisen Ristin yksinäisyysbarometri on hälyyttävä. Tarvitaan määrätietoisia toimia yhdessä nuorten kanssa yksinäisyyden vähentämiseksi. Kouluihin pitää rakentaa yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa ilman kännyköitä ja vakinaistaa yhteisöpedagogeja.
Espoossa tarvitaan lisää toisen asteen opiskelupaikkoja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus jatkaa mieluisia opintoja. Ammattikoulutuksen arvostusta pitää nostaa.
***
Copyright © Kaikki oikeudet pidätetään